Parisuhdeviikonloppu

Mitä haluaisit tehdä puolisosi kanssa, jos olisi koko viikonloppu käytettävissä? Haluaisitko lähteä romanttiselle illalliselle tai vaikka urheilemaan ja ulkoilemaan yhdessä? Onko teillä jokin yhteinen harrastus, minkä parissa viikonloppu kuluu kuin siivillä? Haluaisitko teatteriin tai elokuviin tai vaikka konserttiin?
Me lähdemme saareen, jossa odottaa kiinteistövälittäjän kuvailema "purkukuntoinen" vanha hirsinen kalamaja - saunamökki, ilman sähköä ja mukavuuksia. 
Romantiikka voi olla kaukana, kun kahlaamme lumihangessa tai veden peittämällä jäällä kumisaappaissa rinkat ja reput selässä ahkiota perässä vetäen. Hyvällä onnella pääsemme jäälle autolla ja japanilainen neliveto vie meidät perille asti.  Suunnitelmissa on puiden kaatamista ja pilkkomista, pöllien pinoamista ja oksien raahaamista ja kasaamista. Ehkä myös unelmien suunnittelua ja haaveiden maalailua, konkreettista etäisyyksien mittaamista ja saunomista. Retkiruuat on suunniteltu etukäteen, jauhelihat paistettu keittoa varten ja kyllä  - punaviinipullo on hankittu ja Stockalta haettu uuniperunoita varten HotAioliRapusalaattia sekä savustettua pancettaa. Muita juomia ei sitten juuri kannetakaan vaan kuulemma juomme järvestä! Myrskylyhty on mukana ja kaasuvalo on hankittu, ja jos juttujen aiheet keskenämme loppuvat, niin tavaroista löytyy paristokäyttöinen radio. Ja kaikesta omasta mukavuudenhalusta huolimatta odotan tätä viikonloppua innolla. Yhdessä tekeminen on kivaa ja osallistuminen yhteisiin projekteihin antoisaa, miehen into tarttuu ja on helppo kulkea mukana, kun entinen partiolainen osaa suunnitella ja ennakoida asiat hyvin.
Huomenaamulla startataan aikaisin - naskalit kaulaan, reppu selkään ja kohti unelmien toteuttamista!

Jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain pinkkiä

Tästä maanantai-illan laatuajasta miehen kanssa muistuu mieleen eräässä tilaisuudessa puhunut Ritva Enäkoski, joka kertoi mieleenpainuvasti oman aviomiehensä 60-vuotissyntymäpäivälahjatoiveesta. Rouva oli miettinyt vaikka mitä vaihtoehtoja yllättää miehensä, mutta miehen toive pääsi yllättämään hänet. Mies toivoi lahjaksi paria kiireetöntä tuntia shoppailua rautakaupassa. Voin jopa ymmärtää tämän...
Ei minulla ole minkäänlaista mielipidettä siitä, minkälainen kaira tai vinssi meidän pitäisi ostaa. Suurin osa tavaroista hyllyillä on sellaisia, mistä minulla ei ole minkäänlaista käsitystä, mihin niitä tarvitaan tai käytetään saati mielipidettä siitä, onko jokin parempi kuin toinen.Ystävällinen myyjä kyllä auttaa ja opastaa. Jos neuvolassa puheet kohdistetaan naiselle, niin rautakaupassa miehelle. Odotan ihan kiltisti kärryjen kanssa, kun mies on valinnut meille pienkonebensaa, vinssin, pumpun, taljan, lapion ja kairan yms tarpeellista. Hyllyihin jäi kuulemma vielä paljon sellaista, mitä me vielä tulemme kevään ja kesän aikana tarvitsemaan. 




Retkiviikonloppu siis lähestyy ja siinä onkin 
riittävän hyvä syy naiselle hankkia uudet kengät.
Yksi tärkeimpiä asioitahan on miettiä, millä kengillä
lähdetään matkalle -eikö niin? Eilen löysin itselleni
uuden hauskan pipon, ja tänään vielä itselleni nämä
lämpöiset, jalassa niin pehmeät ja vielä edulliset 
talvisaappaat. Ei haittaa, vaikka jäällä olisi vähän vettä
tai metsässä kunnon hanki - näillä pärjää. Shoppailu piristää ja innostus tarttuu!

Historiaa

Tässä pienen pienessä mökissä on joskus asuttu. Minkälainen perhe, siitä ei ole tietoa. Rakennusrekisteriin se on merkitty kalamajana vuonna 1937. Hirret ovat siis ainakin 90 vuotiaita. 
Perhe on kasvattanut mökin päädyssä sikoja. Toisaalla saaressa on ollut lehmiä. Metsää oli raivattu pelloksi ihmis- ja hevosvoimilla, ja kesällä viljeltiin. Keskellä peltoa on ollut vilja-aitta, josta muistona on edelleen sammaloitunut kivijalka ja siinä lähellä ruostunut aura.
Tila päätyi sotien jälkeen mieheni sukuun kolmelle veljelle. Yksi heistä oli siis mieheni isoisä. He jatkoivat peltojen viljelyä kesäisin apunaan hevonen, ja saaresta tuli perheiden kesän viettopaikka. Kaikesta näkee edelleen, että paikasta on välitetty ja siitä on pidetty huolta. 

Kotiliesi on ollut isoäidin ruuan laittamisen ja leipomisen apuna. 




Antaa vähän perspektiiviä omalle projektille miettiä, miten elämä on sujunut silloin muutama vuosikymmen sitten. Miten tuo Kotiliesi on esimerkiksi roudattu saareen? Se painaa varmasti ainakin parisataa kiloa. Se taitaa valitettavasti olla puhkiruostunut ja meidän tehtävänä on lähinnä miettiä, miten sen saa mökistä ulos. Näitä on kyllä edelleen myytävänä, ja niitä kunnostetaan aktiivisesti, joten lopullinen päätös tulee vasta tarkemman tarkastelun jälkeen. 
On hämmentävää huomata olevansa innoissaan lähestyvästä talviretkestämme. Olen aina ollut sekä mukavuuden- että turvallisuudenhakuinen. Nyt olemme lähdössä hiihtämällä - tai hyvässä lykyssä pääsemme jäitä pitkin japanilaisella nelivedolla - keskellä kylmintä talvea saareen ja kylmään, hyvin ilmastoituun mökkiin, jossa ei ole todellakaan sähköjä, huussista puuttuu ovi ja vesi on kannettava avannosta, kunhan sekin saadaan ensin tehtyä. Tottakai kaiken tämän takana on SaariMies <3, johon luotan ja jonka kanssa on helppo lähteä seikkailemaan.

Expedition

Hyvin suunniteltu on toivottavasti puoliksi tai ainakin pitkälti tehty. Excel-taulukkoon on listattuna pitkä rivi asioita, joita saareen ja rakentamiseen tarvitaan - tai ainakin kuvitellaan tarvitsevan. Ja nyt on hyvä syy niitä kaikkia hankkia ! Nettisurffailu on käynyt kuumana, kun on vertailtu moottorisahoja, petroolilämmittimiä ja työkaluja. Shoppailu ei todellakaan ole vain naisten juttu. VarusteNetistä joululahjaksi miehelle ostettu ahkio on jo paranneltu tulevaa talviretkeämme silmällä pitäen. Matkahuolto toi tänään petroolilämmittimen, mikä on jo testattu ja todettu toimivaksi. Kaira ja pumppu ovat vielä hankittavien tavaroiden listalla, samoin bensakanisterit ja...

Muutaman viikon sisällä olisi tarkoitus päästä jäitä pitkin saareen. Tiedossa olisi puiden kaatamista, pilkkomista ja pinoamista, majoitus todellakin ilman mukavuuksia - aivan riittävä "survival game" tälle kaupunkilaisrouvalle.

Skål !

Lisää kuvateksti

Kuplivaa ja kuohuvaa - pitkän neuvotteluprosessin päätteeksi saimme vihdoin nostaa maljat ! Saaritontti on nyt meidän ja todellinen suunnittelu ja eteneminen kohti unelman toteuttamista voi alkaa. Tätä katsellaan nyt vielä pitkään ruusuisten vaaleanpunaisten lasien läpi. Todellisuus tulee toivottavasti näkymään hauislihasten kasvuna :) kun työleiri pääsee vauhtiin.